28/05/2011

Where dreams come true



















Tää mun pian on vähän venyvä käsite, mutta ehkä voisin nyt vähän tarinoida siitä ensi kesän työpaikastani. Olen siis tosiaan lähdössä vähintään kesäksi Pariisin Disneylandiin. Kuulin sinne lähtemisen mahdollisuudesta varmaan joku parisen vuotta sitten ja siitä asti olenkin suunnitellut lähtöä (mitä mistään työhaastatteluista, minun päätettävissäni se lähteminen tietysti on...).

Tammikuussa sitten bongasin ihan työkkärin sivuilta haun tälle vuodelle, väsäsin jonkun todella loistavan hakemuksen ranskaksi ja sain haastattelukutsun Turkuun tammikuun lopulle. Kiitän kyllä kaikkia mahdollisia voimia, että kerrankin en ollut oma saamaton itseni ja jättänyt hakua siihen viimeiseen iltaan, sillä tänä vuonna kaikki halukkaat eivät kai päässeet edes haastatteluun asti.























Heti haastattelussa meille alotettiin Disney-aivopesu kivan pirtsakalla jumputuksella ja markkinointivideopläjäyksellä. Tarkoitus oli varmaan virittää kaikki sen päivän 300-400 hakijaa armottomaan taistelutunnelmaan, sillä mitään fiksua jonotusysteemiä haastattelijoiden luo ei ollut. Sekin oli sitten kai joku psykologinen testi, kun ensin nääntyy ilman ruokaa pari tuntia paikoillaan ja haastattelutilanteessa tuntee muiden kärsimättömien jonottajien katseet niskassaan.
Haastattelussa itsessään ei oltu niinkään kiinnostuneita mahtavasta työkokemuksesta tai täydellisesti soveltuvasta luonteesta, vaan kielitaidon testaus tuntui olevan tärkeintä. Jostain kumman syystä onnistuin puhumaan sujuvasti ranskaa, mutta englantini taisi jäädä sinne haastattelujonoon vielä odottelemaan aikaansa.

Ilmeisesti läpäisin kuitenkin nämä koitokset kunniakkaasti, sillä syntymäpäivänäni sähköpostiin tuli työtarjous. Harmi vaan, että aloituspäivä oli siinä työtarjouksessa lakkiaispäiväni, joten sodassa kesätyöpaikasta ei ollut vielä voitonfanfaarien aika, vaan sain aloittaa kamalan soittelurumban Disneylle. Ehkä tääkin oli joku testi sitten vielä, kun ensin pääsin keskustelemaan vain puhelinvastaajan kanssa (joo, yritin kyllä kovasti käydä keskustelua ennen kuin huomasin toisen osapuolen olevan tosiaan vastaaja). Vasta puolen tusinan soiton jälkeen sain kuulla, että asia on pas de problem ja aloituksen siirto onnistuu ehdottomasti!























Nyt sitten 7.6. alkavat työt nimikkeellä vendeuse boutique eli olen jonkinlaisessa Disney-tilpehöörin kaupassa myyjänä. Laitoinkin ton homman ykkösvaihtoehdoksi, joten odotan kyllä innolla lähtöä! Vähemmän innolla odotan sitä pehmoleluvuorta, jonka huomaan varmaan raahanneeni kotiin töiden loputtua. Täytyy toivoa, että oon jossain avaruus-teemaisessa kaupassa töissä...
Tällä hetkellä mun sopparissa on lopetuspäivä 3.9., mutta jos pääni ei räjähdä Disney-hypetykseen ja ranskalaiseen työkulttuuriin (enkä ihmeen kaupalla saa opiskelupaikkaa), voisin kuvitella jatkavani siellä pidempäänkin. Saa nähdä.

Eniten mua jännittää lähtemisessä tuo rakas kieli, ranska. Oon opiskellut sitä yläasteelta asti eli viitisen vuotta. Yo-kirjoitusten jälkeen en oo varsinaisesti istunut nenä kiinni ranskan kirjoissa, mutta nyt alkaisi varmaan olla taas korkea aika sille, jos haluan ymmärtää jotain parina ekana koulutuspäivänä. Mutta paljon kivempaa on treenata Disney-tietoutta katsomalla vanhoja Disney-leffoja!

Loppuun sopiikin sitten biisi mun ikuisesta suosikista, Leijonakuninkaasta! Tää kertoo varmaankin mun urakehityksestä Disneylla.


Leijonakuningas - Vallan saan

Kaksi ensimmäistä kuvaa: weheartit.com
Viimeinen kuva: minä, Brighton 2008

4 comments:

  1. Hei!
    Löysin blogis etsiessäni tietoa muiden kokemuksia Ranskalaisesta ja Pariisilaisesta työelämästä. Mä vietän just ensimmäistä työviikkoani Pariisissa. Kirjoitin kokemuksia nimeonmaan työkulttuurista blogiini: http://zeikko.fi/blog/ranskalainen-tyokulttuuri/

    Tervetuloa Pariisiin! :)

    ReplyDelete
  2. Hei! Täytyypä käydä lukemassa sun blogia, lisätieto ei varmasti ole haitaksi lähtöä suunnitellessa! Ja kiitos! :)

    ReplyDelete
  3. Enää pari päivää töiden alkuun ja varmaan lähtöön Pariisiinkin. Mitkä on fiilikset? Jännittääkö? Saitko opiskeltua ranskaa vai keskityitkö Disney-tietouden omaksumiseen?
    Mäkin oon yrittäny kertailla ja opiskella ranskaa että ymmärtäis edes vähän mitä ympärillä tapahtuu. Tuskastuttavan hidasta toi oppiminen vaan. Harmi että kaikkea ei voi saada nyt ja heti. :)

    ReplyDelete
  4. Alkaa kyllä pikkuhiljaa vähän jännittää! Mulla on kyllä ollut niin paljon kiirettä kaikkien yo-juhlien valmistelujen kanssa, etten ole ehtinyt oikein edes ajatella vielä Ranskaan lähtöä. Täytyy varmaan sitten ottaa joku ranskan kirja mukaan ja yrittää parhaansa paikan päällä :) Aluks on varmasi vaikeaa, mutta kyllä se siitä varmasti niin sulla kuin mulla!

    ReplyDelete