08/11/2011

Why even try to change?


Olen aina innolla heilutellut puikkoja kiinalaisia ja muissa Aasia-henkisissä ravintoloissa, mutta täällä Pariisissa olen löytänyt uuden rakkauden, sushin! En ollut itse asiassa ennen tätä kesää kunnolla edes maistanut sushia, ja tuollaisten kalanraakileriisipallojen makumaailma vähän epäilytti. Täällä on sushiravintoloita kuitenkin jokaisessa kulmassa, joten niiltä on aika vaikea välttyä. No onneksi en välttynyt, sillä vaikka eilen ennen töitä käytiin napostelemassa tällaiset lautaset, tekisi mieli mennä tänään heti uudestaan...

Vaikka Pariisi pursuaa eri maailmankolkkien keittiöitä esitteleviä ravintoloita, eilen sain taas töissä kiristellä hampaitani ranskalaisten kanssa. En siis ruoan vaan ihmisten kanssa. Aksentti minulla tulee olemaan loppuelämäni tässä kielessä, mutta pikkuhiljaa alan jo puhua muuten ihan hyvää ranskaa. Ymmärrän, mitä minulle sanotaan ja osaan vastatakin. Silti asiakkaat jaksavat nyrpistellä nenäänsä sille, etten ole natiivi puhuja, mitä en vain käsitä. Suomessa jos joku yrittää puhua suomea, sille hoonolle soomelle ehkä vähän naureskellaan suomalaisten kesken, mutta pääasiassa ollaan tosi innostuneita pienestäkin kielitaidosta. Luulisi ranskalaisten jo tottuneen ties minkälaisiin ranskanmongertajiin, mutta silti välillä vain natiiviranska tuntuu kelpaavan kommunikointikieleksi ja ulkomaalaisista voidaan "supista" ties mitä... Oh la la!


Theophilus London - Why even try

No comments:

Post a Comment