31/01/2012

Recklessly, headlessly





Perjantaina vietin päivää Disneyn maailmassa pitkästä aikaa työkavereiden kanssa. Kun puisto on tyhjillään, päätettiin ottaa tilaisuudesta kaikki irti ja juosta Walt Disney Studioiden laitteissa, joihin saattaa pahimmillaan jonotusaika olla reilun tunnin. Ehdottomat suosikkini ovat Nemo-teemainen Crush's Coaster -vuoristorata ja Tower of Terror -hissi, jossa meinaan aina kiljua nielurisani irti.





Iltakin jatkui Disneyn parissa, kun kävimme syömässä fiftarityylisessä Annette's-hamppariravintolassa, jossa tarjoilijoilla on pinkit pillerihatut ja jaloissa rullaluistimet (luojan kiitos en ole siellä töissä, sillä veikkaisin luistelevani hampparit aika usein asiakkaiden syliin...). Rakastan tollasia kunnon ravintolahampurilaisia, vaikkei tämä kyseinen nyt mikään makuhermot räjäyttävä kokemus ollutkaan.

Tuntuu ihan hassulta, että alkaa olla kulunut vuosi niistä jännittävistä hetkistä, jolloin otin ensimmäiset askeleet kohti työuraani täällä Disneyllä. Muistan, miten mua jännitti aivan kamalasti mennä haastattelun yksin. Oli hirveää kuunnella muiden juttuja omaa vuoroa odotellessa, kun tuntui, että kaikki muut olivat käyneet ranskalaisen koulun tai opiskelivat yliopistossa ranskaa tai olleet vaihtareina tms.
No selvisin sitten kuitenkin siitä haastattelusta. Olin miettinyt etukäteen junassa kaikkia hienoja lauseita ranskaksi, mutten varmaan käyttänyt niistä ainuttakaan... Mulla on täällä mukana se sama kirja, jonka takakanteen kirjoittelin hirveät romaanit silloin, ja nyt se kaikki tuntuu niin tyhmän tönköltä.
Vielä enemmän jännitti vastauksen odottaminen, mutta tulihan se sitten lopulta sieltä!

Kaikilla ei käynyt kuitenkaan viime vuonna yhtä hyvä tuuri. Ja tänä vuonna Disney ei sitten järjestänytkään haastatteluja Suomessa... Se on kyllä tosi outoa, sillä Disneyland tarvitsee tänä juhlavuotenaan kuulemma noin 1500 työntekijää enemmän kaiken sen juhlahumun järjestämiseen. Ehkä suomalaisten valitukset jäivät kummittelemaan casting-väen mieleen.
Molin sivujen mukaan haastattelun voisi tehdä myös skypen välityksellä, mutta veikkaan työpaikan nappaamisen olevan varmempaa esim. Viron castingissa, jonne osallistumisen ei pitäisi olla mikään ongelma, vaikkei olekaan virolainen.
Ranskan kieltä on ensi kesänä mahdollista treenailla myös Korsikalla, jolla on tarjolla matkailualan töitä. Lämmön puolesta toi houkuttelisi kyllä itseänikin, mutta taidan ennemmin nauttia ensi kesänä odottavista palkallisista vapaista ja lähteä viettämään niitä jonnekin lämpimään!


Robyn - Hang with me (acoustic)

26/01/2012

Another one last chance for you to run fast


Tänään kävin suorittamassa kansalaisvelvoitteet pois alta ja marssin Suomen konsulaattiin äänestämään. Tuntuu niin hassulta puhua tollaisessa virallisessa yhteydessä suomea ja olla keskellä Pariisia.
Oon jänskäillyt täällä kyllä noita vaaleja, vaikken ookaan yhtään vaalitenttiä ehtinyt katsoa. Siitä huolimatta omaa ehdokasta ei kyllä tällä kertaa ollut vaikea valita...

Päivän poliittinen osuus oli kuitenkin suoritettu nopeasti, sillä jonoksi asti suomalaisia ei kuitenkaan taida riittää täällä äänestämään. Suuntasinkin sitten paikkaan, jossa jonoja vähän riittääkin: Louvreen!

Olen käynyt Louvressa viimeksi kesällä 2009, ja silloin hyökimme ympäri museota tsekkaamassa niin Mona Lisa, kuninkaalliset asuintilat kuin vähän antiikin patsaita ja Egyptin hieroglyfejä. Nyt otin vähän erilaisen lähestymistavan ja käytin pari tuntia ihan vain egyptiläisen kokoelman kiertämiseen lueskellen kunnolla muumionnista ja eri aikakausista samalla hyvin ranskaa treenaillen. Louvreen (kuten moneen muuhunkin museoon) pääsee nimittäin alle 26-vuotiaan EU-kansalaisena ilmaiseksi katsomaan pysyviä näyttelyitä, joten ehdin tutustua noihin muihin osastoihin joskus toiste!

Täytyy myös pitää huolta, että oikeasti käyn tuolla Louvressa uudestaankin. Ajattelinkin kirjoittaa lähipäivinä listan paikoista ja asioista, jotka haluan nähdä tai kokea vielä tässä reilun puolen vuoden aikana. Aina tulee puhuttua kaiken tekemisestä, mutta tonne Louvreenkin sain itseni raahattua vasta yli seitsemän kuukauden täällä oleskelun jälkeen... Nyt täytyy ryhdistäytyä!


Rubik - Laws of Gravity

22/01/2012

No damn jedis or hobbits this time






Nyt on minun mittakaavallani melkein reaaliaikaista postausta luvassa, sillä eilen (en siis viikko tai pari sitten) olin Pariisissa tapaamassa suosikkienglantilaistani Scarletia, joka tuli Versailles'n yliopistoon vaihtoon täksi kevääksi. On kivaa saada taas mahtavaa seuraa sekä päästä puhumaan vähän englantiakin, kun välillä töissä iskee niin hirveitä black-outeja ja saan kaikki sanat päähäni vain ranskaksi.
Kiertelimme tämän suosikkienglantilaiseni kanssa suosikkikaupinginosassani Le Marais'ssa vintagekauppoja, joista en kyllä vieläkään osannut ostaa sitten yhtään mitään. Ehkä vielä jonain päivänä en jää vain ihailemaan näyteikkunaa (mutta miten siistejä noi merenneitonuket olivatkaan!).

Kuten ehkä voi huomata, käväisin näiden vapaapäivien aikana myös kampaajalla. Se reissuhan oli yhtä voitokas kuin aina ennenkin eli päin mäntyä meni. Valitsin värin, josta en kyllä havainnut yhtään mitään punaiseen vivahtavaakaan, mutta kappas, valossahan minusta kuoritutuu selkeä punapää. Eihän sen punaisuuden kadottamiseen mennytkään kuin sen vuoden verran viimeksi... Nyt alan tottua tähän väriin, mutta täytyy varmaan jonkun kuukauden päästä laittaa uusi ruskea väri, etteivät kesällä hiukseni muuntaudu ällöttävän oranssiksi sekamelskaksi.


Hello Saferide - My best friend

20/01/2012

Once upon a dream











En olen oikeastaan postaillut kuvia Disneyltä, sillä jotenkin vapaa-ajalla työpaikan ajatteleminen ei innosta, vaikka se työpaikka tällä hetkellä onkin tuollainen satumaa. Nyt tarvitsen kuitenkin muistutusta siitä satumaisuudesta, sillä niin karun autio puisto on tällä hetkellä. Kaikki puhuivat aina kuolleesta tammikuusta, mutten ikinä kyllä uskonut sen olevan niin kuollut, että kaupassamme on suurimman osan päivästä varmaan enemmän työntekijöitä kuin asiakkaita paikalla... Ainakin olen ehtinyt opetella myyntilukujen pyörittelyä, minkä parissa voisin viettää ainakin puolet päivästä helposti. Nörtti mikä nörtti.

Kävin tosiaan katsomassa ensimmäisen kerran Disneylandin tämänhetkistä pääparaatia Once Upon A Dreamia parisen viikkoa sitten (näin innoissani olen siis menemään puistoon vapaa-ajalla...), ja no olihan se ihan symppis...
Viime perjantaina varasimme päivällisshow'hun liput, kun aina ne olkihattuiset vaeltavat meidän kauppaamme show'n jälkeen ja kehuvat sen maasta taivaisiin. En tiedä, kävimmekö sitten muka katsomassa saman show'n mutta minusta jo työntekijöiden puoleen hintaan saatu lippu oli ylihinnoilteltu. Jos olisin tuosta ne normaalit 60 euroa maksanut, ei kyllä hirveästi hymyilyttäisi. Ruoka oli ihan ok, mutta en kyllä voi kertoa ihan tarkkaa, millaista lihaa tuli syötyä, kun en nähnyt, mutta spektaakkelissa esiintyvät puhvelit olivat söpöjä!

Tulipas tästä nyt Disney-hengen unohtanut postaus, joten saatte tähän loppuun vielä kivan pirtsakkaa Disneyn paraatimusiikkia! Ah!


Renee Sandstrom & Ruben Martinez - Just like we dreamed it

16/01/2012

Deux mille onze


Uutta vuotta on ehtinyt kulua jo kaksi viikkoa, mutta palataanpa vielä siihen viime vuoteen tämän postauksen ajaksi...
Vuosi alkoi monenkirjavin hetkin, kun tammi-helmikuussa päivät täyttyivät erilaisista lukion tapahtumista, joissa oli milloin mikäkin teema. Voisin elää lukion viimeisen viikon potkijaisineen, penkkareineen ja abiristeilyineen uudestaan ja uudestaan. Kävin myös kaikkien muiden rientojen ohella elämäni ensimmäisessä oikeassa työhaastattelussa Disneylandin rekrytointitilaisuudessa, ja sekös jännitti.


Maaliskuu olisi kai pitänyt pyhittää ylioppilaskirjoituksiin opiskelulle, mutta käväisinpä silloin myös Lontoossa ja ihastumassa uudestaan Brightoniin. Muuten maaliskuuhun taisikin sisältyä lähinnä sitä opiskelua ja sen välttelyä ties miten lorvailemalla. Sain myös työtarjouksen Disneylandista, mikä sai hihkumaan yhtä kovasti kuin 29. päivän koittaessa ja kirjoitusten ollessa finito ikuisuiksi ajoiksi.


Huhtikuun alussa kaverini Saksasta tuli sopivasti käväisemään Suomessa, joten pääsin tutustumaan Helsinkiin ulkomaalaisen turistin näkökulmasta (loppupäätelmä: ei kovin jännittävä, jos on liian kylmä/liikaa lunta/sataa).
Toukokuussa vietin paljon aikaa tanssisalilla, sillä edessä olivat tähän tietoon viimeiset tanssiesitykset. Pienen lomailun jälkeen aloin myös kirjoitella lehtijuttuja ja tein tuttavuutta pääsykoekirjojen kanssa, sillä kuun lopulla oli luvassa elämäni ensimmäinen (ja tähän tietoon ehkä jopa viimeinen) pääsykoe Tampereen ja Jyväskylän yliopistoihin.


Koko kevät meni tietysti myös yo-juhlia valmistellessa, ja kesäkuun alussa niiden aika oli viimein tullut. Lähdin heti seuraavan päivän iltana Ranskaan, joten juhlat katosivat jotenkin siihen kaikkeen sumuun, mutta lakki tuli joka tapauksessa päähän painettua. Oli ihanaa nähdä sukulaisia ja viettää aikaa ihmisten kanssa, joita ei sen jälkeen ole tullut hirveästi nähtyä.


Kesän vietinkin sitten ihanan kevettä olelua täällä Disneylandissa. Kaikki oli uutta ja jännittävää, Pariisi niin suuri ja loistava, ja työ kollegoineen mahtavaa. No on se sitä vieläkin, mutta kesällä ei edes se alituiselta tuntuva vesisade haitannut.
Heinäkuussa sain tietää päässeeni hakemaani opiskelupaikkaan Tampereen yliopistoon, mutta Ranskan hylkääminen ei huvittanut ihan heti. Marssinpa siis managerini puheille ja tein kompromissin: otin opiskelupaikan vastaan mutta jätin menemättä sinne vielä tänä vuonna ja kirjoitin pitkäaikaisen sopimuksen Disneylandin kanssa.


Jos kesällä sai palella, lämpöä riitti ihan mukavasti vielä syys-lokakuussa, kun söin mansikoita hihattomassa paidassa Seinen varrella. Kesän jälkeen tuntui oikeastaan ihan kivalta levähtää hetki, kun halloweenina sitten riitti taas asiakkaita. Kävin piipahtamassa Suomessakin, kun näin talvella lomien saaminen on osoittautunut vähän vaikeammaksi... Innostuin myös taas bloggaamisesta taas vähän enemmän ja jaksoin tietysti rampata Pariisissa!


Syksyllä aloitin myös Pariisin museokierrokseni, kun kävin Centre Pompidoussa katselemassa modernia taidetta. Täytyisi nyt vaan saada jatkettua tätä kierrosta... Vietin myös monta ihanaa iltaa kavereiden kanssa milloin Singstaria laulaen, milloin uusia makuelämyksiä kokien. Otin haltuun myös uusia alueita, esim. La Défensen, ja kävimme katsomassa ranskalaisen tv- talk show'n nauhoituksia.


Marraskuussa otimme myös pienen irtioton arjesta ja lähdimme työkavereiden kanssa Lontooseen. Matka sujui kätevästi kanaalin ali Eurostarilla, joten pitkästä viikonlopustakin ehti nauttia. Ehdoton uusi suosikkini oli Notting Hillin alue, josta tarttui vähän matkamuistojakin mukaan...


Joulukuussa yritinkin fiilistellä joulua sitten parhaani mukaan ja kävin noin kymmenillä eri joulumarkkinoilla haistelemassa paahdettuja pähkinöitä ja katselemassa jouluvalojen kimmellystä. Joulusesonki tuli myös Disneylle ja kuljin melkein parin viikon verran typerä tarjoustonttulakki päässä. Joulumieltä täytyi vähän hakea kaukana perheestä ollessa, mutta onneksi omalla pienellä perheellämme täällä saimme järjestetyksi kunnon jouluaterian ja lahjanantotilaisuuden.


Edward Sharpe & The Magnetic Zeros - Home

14/01/2012

T'as des cheveux, des poneys

















Alkuvuosi on mennyt ihan hirvittävän nopeaa vauhtia. Se johtuu ehkä siitä, että vuorokauden tunnit eivät ole tahtoneet riittää, kun olen käynyt yhtä aikaa töissä, ravannut melkein joka päivä Pariisissa ja viihdyttänyt suomalaisia vierailijoitani.
Tässä vilinässä olen ehtinyt mm. löytää Pariisista uuden kirkon (St. Sulpice), jota en ollut ikinä koskaan milloinkaan nähnyt vilaukseltakaan, nauttinut ilmaisesta karusellikyydistä, bongaillut eksoottisia lintuja Pariisin kaduilta, löytänyt uuden suosikkiruokapaikan (EXKi), kolunnut kaupunkia sen hienoimmista kolkista kaikista rähjäisempiin, nauttinut viimeisista jouluvaloista, käynyt äänestämässä ja nukkunut äärimmäisen vähän.

Ensimmäiset fiilikset tästä vuodesta: ♥!


Yelle - Que veux-tu (Madeon Remix)

01/01/2012

En niele tuskaa vaan shamppanjaa virtanaan


Hello Saferide - 2006

Hyvää uutta vuotta 2012!

Minun vuoteni lähti käyntiin Pariisissa Opéran edessä shamppanjapullon poksautuksella suomalaisten kavereiden kanssa, jotka ovat palanneet kesätöiden jälkeen tänne Disneylle ihan vain lomailemaan. Jos vuosi alkaa näin upeasti, täytyy sen varmastikin myös jatkua yhtä hyvin!